27.5.2007  Vantaalla

Kevät 2007 ja matka merelle

 

Talvi 2006-2007 tuli ja meni melkein huomaamatta. Kunnon talven tuloa odottelimme pitkään ja sitten, kun talvi lopulta tammikuun lopulla tuli, se olikin nopeasti ohitse. Hiihtokilometrit jäivät meillä poikkeuksellisen pieniksi. Jo maaliskuussa saavutettiin korkeita lämpötiloja: maaliskuun lämpöennätys tehtiin 27.3. Helsinki-Vantaalla +17,5 astetta. Edellisenä talvena vastaavaan aikaan hiihdimme vielä täysillä.

Veneen kevätkunnostukseen emme ehtineet huhtikuun lämpimien säiden aikana, vaan aloitimme hommat vasta lauantaina 28.4. veneen pesulla ulkoa ja sisäsiivouksella. Meillä on tapana tyhjentää vene täydellisesti talveksi. Nyt olimme syksyllä ehtineet myös siivomaan veneen kunnolla sisältä ja se palkitsi nyt keväällä, eipä tarvinnut paljoa muuta kuin kevyesti pyyhkiä. Sunnuntaina pääsimme käsittelemään jo kylkiä, mutta illalla tuli rae- ja lumisadetta, maa oli valkoinen ja tuulenpuuskat kovia. Vappuaattona meillä oli vapaa päivä, mutta sää oli tosi kylmää ja hommat jatkuivat vain veneen sisällä. Harvoin olemme heti alkuvaiheessa tuoneet patjat paikalle ja varustaneet keittiötä, mutta tällä kertaa näin tapahtui, kun ei ulkotöihin ollut mitään hinkua. Vappupäivänä pääsimme sentään jälleen vahaushommiin. Seuraavana viikonloppuna oli lauantaina  5-8 astetta lämmintä ja sunnuntaina peräti 16 astetta ja saimme kuin saimmekin Suvisussun melko mukavasti valmiiksi vesillelaskua varten.

Ristiinassa pursiseuran yhteislasku on perinteisesti äitienpäivän lauantaina, tällä kertaa 12.5.. Sää oli kaunis ja veneet laskeutuivat Saimaaseen sujuvasti. Suvisussu ui vedessä heti klo 9 jälkeen ja puolen päivän aikoihin nousi jo mastokin pystyyn. Porukalla nostimme useita mastoja ja välillä laittelimme venettämme kuntoon.

Maston trimmaus, purjeiden laitto, pöydän kasaus maston ympärille ja tavaroiden paikalleen laittoa jäi vielä sunnuntaille. Silloin saimme Suvisussun lähtövalmiiksi merelle, vaikka kaikki tavarat eivät vielä olleetkaan paikoillaan ja keulapurjekin oli laittamatta.

Jo keskiviikkona 16.5. oli auton suunta jälleen kohti Ristiinaa. Minä vein Arin Ristiinaan, kun hän oli lähdössä tuomaan Suvisussua merelle yhdessä ystävämme Jukan kanssa. Jukka on kokenut purjehtija, joten minä saatoin palata rauhallisella mielellä takaisin kotiin. Torstai oli vapaapäivä, helatorstai, ja perjantain Ari oli ottanut vapaaksi. Ensimmäisenä iltana suunta oli pursiseuran majalle Korkiaan saunomaan talven pölyt pois (11 mailia). Keulapurje oli vielä laittamatta, mutta pelkällä isollakin he pääsivät reippaassa tuulessa purjehduksen makuun. Korkian laiturissa nousi sitten jo keulapurjekin paikalleen ja muutakin pientä puuhastelua oli vielä tehtävänä ennen seuraavan päivän purjehdusta.
Jukka mastossa laittamassa perinteisesti unohtamiamme kohteliaisuuslippunaruja.

Torstaina matka eteni hyvällä tuulella pelkällä keulapurjeella kohti Saimaan kanavaa. Jo toisena vuonna peräkkäin Saimaa tarjosi heti reissun alkuun nautinnollista purjehdusta. Keskinopeus neljän tunnin aikana oli lähes kuusi solmua. Aiemmin on pitänyt käydä Mälkiän sululla kanavakonttorissa hoitamassa maksuasiat kuntoon, mutta tänä vuonna kanavamaksun saattoi hoitaa jo etukäteen ja näin tämä pysähdys jäi pois. Sulutukset hoituivat hyvin ja matka eteni kanavassa sujuvasti. Kolmannen sulun jälkeen on Nuijamaalla Suomen tulli ja passintarkastus. Venäjän puolella on vielä viisi sulkua. Venäjän puolen passintarkastus (sekä maahantulo että maastalähtö) oli kuten edellisenäkin vuonna Pällin sululla, eikä aiemman käytännön mukaan alasululla ja Vysotskissa (Uuraisissa). Hyvä näin, eipä tarvitse niin monia pysähdyksiä tehdä. Mukavasti illan suussa Suvisussu oli alasululla ja yöpyi alasulun yläsataman laiturissa. Matkaa tuli päivän aikana 55 mailia.

Perjantaiaamu valkeni kovin raikkaana: puomipeitto oli kuurassa, mutta päivän mittaan sää lämpeni. Saattoi myös todeta, että  Suomi on suuri maa, sillä Navtex antoi Perämerelle vielä jäätiedotuksia ja kertoi, miten jäänmurtajat avustavat laivoja. Jukka ja Ari olivat anivarhain liikkeellä ja laskeutuivat viimeisen sulun alas heti klo 6 jälkeen (Suomen aikaa, klo 7 Moskovan aikaa). Alhaalla piti vielä käydä täyttämässä tulliselvityskaavake ja kysyä VHF:llä lupa lähteä jatkamaan matkaa  merelle.

Viipurinlahdella oli lähes tyyntä ja moottorilla ajoksi päivä menikin. Santion pysähdyksen jälkeen tuuli virisi sen verran, että olisi jo voinut yrittää purjehtia. Jukalla oli kuitenkin pieni ajatus ehtiä illan viimeiseen junaan Kotkassa ja päästä yöksi kotiin. Aikataulu näytti sellaiselta, että koneella ajaen ehtii, mutta purjehtien ei, joten päätös oli ajaa koneella.

Tällä kertaa Suvisussu saapui Kotkaan harvinaisen aikaisin perjantai-iltana n. klo 18.30. Matkaa taittui perjantaina 72 mailia. Jukka suuntasi rautatieasemalle ja minä puolestani tulin pikavuorolla Kotkaan päästäkseni ottamaan ensituntumaa kesän purjehduksiin.

Edellisenä keväänä Sapokan vierassataman sauna oli tavattoman kuuma, nyt tällä kertaa taas lämpötila oli vain reilut 50 astetta, mutta tuli siinäkin hiki pintaan.



Yläsululla eli Juustilassa perjantaiaamu oli kaunis mutta raikas pakkasaamu.

Jukka ruorissa Viipurinlahdella.

Lauantaina lähdimme klo 7 paikkeilla liikkeelle. Mussalon sataman kohdalla saimme purjeet ylös ja mukavaa purjehduskeliä riitti lähes koko päiväksi. Orrengrundin pohjoispuolella jouduimme ajamaan pätkän koneella ensin kovin vastaiseksi käyneen ja sitten heikentyneen tuulen vuoksi. Samoin Sunin salmen koneilimme, mutta muuten oli nautittavaa purjehdusta etelän puoleisessa leppoisassa tuulessa. Hämmästyttävää, että tällä kertaa ei ollut kylmä. Tosin vaatetta oli nytkin rutkasti päällä. Hanhien muutto oli menossa ja pari auraa lensi läheltä venettä. Sunnuntaille oli luvattu reipasta lounaistuulta ja pidimme parhaana jatkaa lauantaina Sipooseen asti. Karhusaaressa olimme noin klo 19 ja päivän matka oli 60 mailia.

 

Näin oli kesälomareissumme ensimmäiset 200 mailia oli jälleen kasassa.  Suvisussu jäi Karhusaareen kahdeksi viikoksi odottamaan kesälomamme alkamista. Tänä aikana varustamme veneen töiden ohessa kesälomatavaroilla ja talven jäljiltä täytyy vaihtaa öljyt ja suodattimet.

Kylläpä tuntuu jälleen mukavalta ajatus päästä vesille ja muuttaa Suvisussuun asumaan.


Harvinaista, että toukokuun puolivälissä tarkenee merellä lippis päässä.

Sipoon selällä oli kauniina lauantaina muitakin liikkeellä.

Paluu kesän 2007 lokikirjaan
Paluu Suvisussun etusivulle