Perinteiseen tapaan Ristiinassa laskettiin veneet vesille äitienpäivän aattona (9.5.). Kovan tuulen vuoksi maston pystytys jäi tällä kertaa sunnuntaille. Seuraavana viikonloppuna jatkui tavaroiden paikalleen laitto.
Keskiviikkona 20.5. Ari aloitti viiden hengen miehistön kanssa matkan kohti merta. Mukaan lähtivät äiti Manna, isä Olavi ja lapset Iiris, Saana ja Otto. Edessä oli varmasti ainutlaatuinen kokemus kaikille. Sääennuste ei ollut ihan paras mahdollinen, sillä luvassa oli epävakaista, mutta onneksi ei kovia tuulia. Ennen lähtöä oli vielä keulapurjeen paikalleen laitto edessä. Olimme teettäneet keula-ankkuria varten keulahelaan muutoksia ja sen paikalleen asennus tapahtui vasta pari tuntia ennen lähtöä. Tässä hommassa Järnin Raimo oli jälleen suureksi avuksi. Noin klo 19 minä jäin Raimon ja Annelin kanssa vilkuttamaan Suvisussun irrotessa laiturista ja palasin autolla kotiin.
|
Pursiseuran majalla Korkeassa sujui ensimmäinen ilta saunoen ja grillaten. Torstaina matka jatkui koneella ajellen ensin kohti Lappeenrantaa, jossa pidettiin pieni jaloittelu- ja jäätelötauko. Sitten suuntana oli Saimaan kanava. Manna ja Olavi häärivät kansi- ja keittiöhommissa, lapset viihtyivät kirjojen ja pelien parissa. Sulutukset sujuivat hyvin ja illan koittaessa (klo 23) oli alin sulku saavutettu. Ennen alasulkua paljastui epämukava juttu, josta olisi voinut tulla iso ongelma, ellei Mannan porukka olisi ollut niin sopeutuvaa joukkoa. Syksyllä 2007 vaihdetun septin tyhjennyspumpun kalvo oli sökö eli septiä ei saanut tyhjennettyä. Ari koetti vähän paikkailla sitä jollakin teipillä, mutta teippaus ei pitänyt ja jonkin verran tuli septin sisältöä vessan lattialle. Septin täyttymistä ajatellen he suunnittelivat jo ottavansa ämpärin käyttöön, mutta kun Santiossa oli septin tyhjennys, niin hyvin he selvisivät Kotkaan asti. Torstaipäivä oli ollut sään suhteen parempi kuin alunperin ennustettu, vain vähän satoi Lappeenrannan pysähdyksen aikaan. Tänä vuonna Venäjän käytänteissä ei ollut suuria muutoksia entiseen: ainoastaan jonkin uudenlaisen paperin täyttäminen alasululla seuraavana aamuna ja se, että Saimaaltakin tullessa piti Inflotiin tehdä puhelimitse ilmoitus pari tuntia ennen rajan ylitystä. |
 Mannan, Oton ja Saanan lukuhetki, Olavi ruorissa. |
 Iiris tarkkana ruorissa, Manna lukee merikarttaa ja Saana puuhaa jotakin muuta. |
 |
Vasemmalla Saana ja Iiris täyttävät vaadittuja 6
kpl miehistöluetteloita. |
Perjantaiaamuna Ari ja Olavi olivat liikkeellä heti, kun se vain oli sallittua eli klo 7 Suomen aikaa (klo 8 Venäjän aikaa), muut vielä nukkuivat. Merelle päästyä tuli aavemainen tunnelma, sillä sumu oli sankkaa. Matka eteni tutkan ja GPS:n avulla. Kovasti Manna ja Olavi koettivat tähystääkin, mutta eipä siellä oikein mitään nähnyt. Tässä vaiheessa Ari toivoi, että plotteriin vaihdettu uusi karttaversio olisi toiminut, vaan ei toiminut. Syynä oli se, että uusi karttaversio vaati päivitysohjelman ajon plotteriin ja päivitysohjelma olisi kotona pitänyt tallettaa muistikortille juureen eikä alihakemistoon. Päivän mittaan sumu hälveni, meri oli täysin tyyni ja sumun hälvettyä oli kuulemma jopa lämmintä! Lauantaille oli luvattu +11 astetta ja sadetta, joten päätimme tehdä miehistön vaihdon Kotkassa. Minä autoilin Kotkaan, saunoimme, söimme iltapalaa ja sitten Mannan poppoo lähti autolla kotiin. Ymmärtääkseni matka oli onnistunut hyvin, sopu oli sijaa antanut ja ainut miinuspuoli oli se, että purjehdus oli tällä kertaa koko matkan koneilua.
Lauantaina nukuimme pitkään (Arikin puoli kahdeksaan). Tankkauksen ja septin tyhjennyksen jälkeen suuntasimme sateessa länttä kohti. Alkuun pääsimme jopa purjehtimaan parin tunnin ajan, mutta sitten taas tuuli heikkeni ja loppumatkan ajoimme koneella Sipoon Karhusaareen. Sipoon selällä näimme hylkeen ja tässä vaiheessa jo sääkin selkeni.
Vielä oli viikko töitä ennen kuin pääsimme lomalle. Ari sai septin pumppuun uuden kalvon takuuseen. Ihmettelemme kyllä edelleen, miten kalvo voi täysin hajota reilussa vuodessa (emme ole esimerkiksi käyttäneet kloriittia, joka hajottaisi kalvon). Viikon aikana varustelimme jonkin verran venettä lisää, mutta seuraavalle sunnuntaille ja maanantain aamupäivään jäi vielä paljon tehtävää.
|
Maanantaina 31.5. noin klo 17.20 aloitimme kesälomareissumme hellesäässä. Tavoitteemme oli vain päästä liikkeelle, emmekä halunneet ajella koneella pitkää matkaa, joten suuntasimme edellisvuoden tapaan vain Suomenlinnaan. Matkaa teimme siis vain 13 mailia. Tässä vaiheessa tajusin, että kun laittoi lokin päälle, niin se toimi! Viime kesänä loki oli jälleen kerran lakannut toimimasta ja nyt en edes muistanut, että Ari oli korjannut sitä ja saanut sen taas kuntoon. Tiistaiaamuna Ari oli tapansa mukaan liikkeellä jo klo 7, nosti purjeet ja minä nukuin puoli kymmeneen. Herätessäni olimme jo pitkällä. Ennen puoltapäivää tuuli hiipui ja matka jatkui taas koneillen. Seuraavalle päivälle oli luvassa tuulta, joten päätimme rantautua Elisaareen jo klo 15 tienoilla. Arin aikaisesta lähdöstä johtuen päivän matkaksi tuli kuitenkin 39 mailia. Helteet olivat ohitse, mutta oli päivällä kuitenkin vielä mukavasti 20 astetta. |
 Loma alkoi hellesäässä. |
 Vuosaaren uusi satama. |
Keskiviikko valkeni sateisena, tuuli oli pohjoisen puolelta noin 8 m/s ja puuskat päälle, aamun lämpötila 10 astetta ja Ari taas liikkeellä varhain (klo 6.15). Ilmanpaine laski rajusti ja sääennusteet antoivat kaikille merialueille vähintään 14 m/s, Selkämeren pohjoisosaan jopa myrskyvaroituksen (21 m/s), mikä ei ole kovin yleistä kesäkuussa, samoin maa-alueille kovan tuulen varoituksia. Päätimme tulla tänne Hankoon ja jäädä katselemaan, mitä sää tuo tullessaan. Päivän matka 32 mailia oli takana noin klo 13 ja koko matka taittui mukavasti purjein.
|
Nyt olemme sitten sitten viettäneet aika uskomattomat kaksi vuorokautta täällä Hangossa. Välillä on tuullut enemmän, välillä vähemmän, mutta missään vaiheessa ei ole ollut tuulesta haittaa. Se, mikä on ollut varmasti epätavallista, on kaksi vuorokautta jatkunut sade ja alhaiset päivälämpötilat. Tänä aamuna oli +5 astetta ja eilen taisi ylimmillään olla + 8 astetta. On kylmää! Juuri luimme netistä, että eilen oli toiseksi kylmin kesäkuun päivä 60 vuoteen. Onneksi veneessä sisällä on lämmintä. Tulimme tänne saaren puolelle siltä varalta, jos tulisi kovat tuulet. Tämä on suojaisempi, mutta samalla kalliimpi (30 euroa) kuin vieressä mantereella oleva vierassatama. Aika on kulunut mukavasti. Tullessa Ari testasi septin pumppua ja se ei toiminut lainkaan. Niinpä eilen oli edessä jälleen pumpun irrotus ja vian etsintä. Ilmeisesti jokin läppä ei ollut oikein paikallaan. Toivotaan nyt sitten, että kun päästään merelle testaamaan, niin se toimisi. Suomessa septin tyhjennyspumpun toimimattomuus ei olisi ongelma, mutta Ruotsissa septin tyhjennyspisteitä on vieläkin aika harvassa. Tänään saimme myös tehtyä moottoriin keväisen öljynvaihdon. Muuten on ollut mukava olla möllöttää ja lueskella. Minulla loma alkoi kurkkukivulla, senkin vuoksi on ollut mukava olla lämpimässä pötkötellen. Maanantaina ihmettelin, miksi ääneni alkoi käheytyä ja jalat olivat painavat. Luulin vain, että jokin luonnossa (esimerkiksi voimakkaasti makuuhuoneen ikkunan alla kukkiva pihlaja) oli käynyt kurkkuuni, mutta sitten alkoi tuntua, että taitaakin olla kesäflunssa. Onneksi en ole muuten kipeä, ainoastaan kurkussa tuntuu edelleen ja nenä vähän niiskuttaa. Toivotaan, että tämä menee tällä ohitse. Sääennuste on nyt sellainen, että sateiden pitäisi loppua ja huomenna lämpötilakin olisi jo 13 astetta, joten eiköhän huomenna matka jatku kohti Saaristomerta. |
 Hangon vierasvenesatama (Itämeren portti) |
 Alkukesästä on mielenkiintoista seurailla lintujen elämää, tässä haahkan poikue. |