|
Keskiviikon 23.6. vietimme Simrishamnissa. Vuokrasimme auton ja teimme muutaman tunnin autoreissun kiertäen Skånen etelärannikkoa. Illalla juuri hämärän tullessa saapui s/y Cabanekin satamaan. Pehrin ja Märthan kanssa vierähti pieni tovi kesän kuulumisia kertoillen. Torstaiaamuna suuntasimme auton nokan kohti Malmöa ja ajelimme Öresundin siltaa pitkin Tanskaan. Edelleen jatkoimme kohti Rödbytä, josta pääsimme lautalla Pohjois-Saksaan. Kielin jälkeen otimme suunnan pohjoiseen ja hieman ennen Tanskan rajaa yövyimme viehättävässä Kappelnin kaupungissa. Perjantaina kävimme Legolandissa. Mietimme, onko se vain lapsiperheille tarkoitettu, mutta kun emme olleet koskaan ennen siellä käyneet, niin päätimme uskaltautua joukkoon. Paikka yllätti meidät positiivisesti. Sieltä löytyy tarjontaa monen ikäisille ja sisäänpääsymaksuun sisältyivät kaikki erilaiset huvipuistolaitteet. Legolandin jälkeen ajelimme Tanskan länsirannikolle ihmettelemään dyynien maailmaa. Saksassa majoitusmahdollisuuksia on jatkuvasti, mutta Jyllannin niemimaan keskiosista saimme etsimällä etsiä hotellia, mutta löytyihän se. Oli juhannusaatto ja sen kunniaksi nautimme hotellin kalabuffetin monipuolisista antimista. Lauantaina palasimme Simrishamniin veneelle. Sunnuntaiaamuna palautimme auton ja aloimme suunnitella veneilyn jatkamista. Vielä vietimme yhteisiä hetkiä Cabanen väen kanssa ennen kuin seuraavana aamuna tiet jälleen erkanisivat. Oli lämmin päivä. |
 Öresundin sillalla. |
 Hollantia Legolandissa. Rakennelmista löytyi mm. Ruotsin osastolla Götan kanavan toimiva sulkurypäs. |
 Länsi-Jyllannin dyynejä. |
 Mielenkiintoinen purjeveneen masto Simrishamnin satamassa. |
 Maston alaosa. Moista emme ole ennen nähneet. Pehr sanoi nähneensä vastaavia mastoja Australiassa. |
|
Tässä vaiheessa aloimme päätyä ajatukseen, että emme lähde Puolan suuntaan, joka oli ollut yhtenä vaihtoehtona mielessämme. Kun alkumatkan jälkeen emme olleet saaristossa purjehtineet, niin jotenkin nyt aloimme kaivata lyhyitä päivämatkoja saaristossa eikä Puolan, Latvian ja Liettuan suunnassa sitä ole. Kuten Ari monesti sanoo, niin avomeri on aika nopeasti nähty. Toki avomerellä on leppoisassa kelissä mukava edetä, kun voi lueskella rauhassa, eikä tarvita jatkuvaa navigointia ja tarkkaa tähystystä. Mutta toisaalta saaristossa on aina enemmän nähtävää ja Ruotsin itärannikon (Västervikin) saaristosta olemme aina tykänneet. Onneksi meillä molemmilla alkoi olla samanlainen halu jatkon suhteen. Siispä päätimme käydä ensin Bornholmin saarella (Tanskan saari Ruotsin eteläpuolella) ja sen jälkeen suunnata kotimatkalle Ruotsin itärannikkoa pitkin. Uusia paikkoja olemme joka tapauksessa jo tänä vuonna nähneet lukuisia (mm. koko Gotlannin itärannikko). |
|
Maanantai 28.6. valkeni aurinkoisena ja vähätuulisena. Ari starttasi liikkeelle jo klo 6.10, minä jatkoin tapani mukaan uniani. Suunta oli kohti Bornholmia, joka on Tanskan saari Simrishamnista kaakkoon. Välillä tuuli virisi sen verran, että pääsimme etenemään purjein, mutta sitten heikkeni jälleen. Simrishamnista Bornholmiin mennessä ylitetään vilkkaat laivaväylät; Ari laski parhaimmillaan nähneensä yhtä aikaa 11 laivaa. Klo 12.30 saavuimme Gudhjemin satamaan (Bornholmin itäpuolella) ja matkaa oli takana 36 mailia lokin mukaan, GPS:n mukaan vain 30 mailia. Ero ei johdu lokimme väärästä näytöstä, vaan siitä, että välillä meillä oli jopa 0,8 solmun vastavirta. Perillä totesimme, että nyt oli ensimmäinen todellinen hellepäivä ja kummasti etsimme auringon suojaa veneen sisältä. |
 Cabane lähti samaan aikaan Simrishamnista. |
|
Olemme joskus yli 10 vuotta sitten Rönnessä ollessamme vuokranneet auton ja kierrelleet saarta. Tuolloin oli jäänyt erityisesti mieleen Gudhjemin kaupunki ja sen perusteella valitsimme nyt siis tämän sataman monista Bornholmin satamista. Gudhjemissa, kuten useammassa muussakin Bornholmin satamassa on sulkuportit, joilla sisäsatama suljetaan kokonaan kovalla tuulella. Satamissa kiinnitystavat ovat yleensä joko kylkikiinnitys (mahdollisesti useampi vene rinnakkain) tai kuten meillä nyt Gudhjemissa kiinteät pohja-ankkurit. Tällaista kiinnityssysteemiä en muista missään suomalaisessa satamassa, mutta jos Ruotsissa Tukholman saaristossa näitä on ainakin Bullandössä ja Sandhamnin yhdessä satama-altaassa. Systeemi on siis se, että ajetaan normaalisti keula kohti laituria ja sitten otetaan kiinni (puoshaalla tai kädellä) laiturissa olevasta köydestä, jonka toinen pää on ankkuroitu pohjaan ja kiristetään köysi veneen perään. Pois lähtiessä ei tarvitse muuta kuin irrottaa köysi ja odottaa hetki, että köysi ehtii laskeutua pohjaan. Tiistaina 29.6. vuokrasimme tandemin ja päätimme lähteä katsomaan maisemia etelään päin ja käydä tutustumassa Svaneken satamaan. Aikomuksemme oli alunperin purjehtia seuraavaksi sinne, mutta pyöräreissullamme totesimme sen satama-altaan olevan vähän ahtaaman kuin Gudhjemin sataman, jossa meillä oli hyvä paikka oleskella. Niinpä päätimme edelleen pysyä Gudhjemissa. Yllätykseksemme Bornholm on melkoisen mäkinen. Emme autoillessamme olleet huomanneet, millaisia mäkiä siellä on. Pyöräreissustamme tuli 46 km pituinen ja nyt matkan kyllä tunsi jaloissa (tai lähinnä ne mäet, jotka nousivat yli 100 metriin). Illalla tapasimme jälleen s/y Eleonoran väkeä. He olivat pyöräilleet naapurisatamasta Tejnista. Samalla saimme heiltä hyvän vinkin vastaisuuden varalle: Tejnin sataman lähellä saa pelastuslautan tarkastuksen tehtyä vuorokaudessa. Täytyypä muistaa jonakin seuraavana kesänä. Nyt emme enää malttaneet alkaa sitä järjestämään, sillä tiedossa oli hyviä purjehdustuulia. |
 Gudhjemia lähestymme. |
 Gudhjemin satama-altaita. |
|
Keskiviikkon viivyimme kuitenkin vielä Gudhjemissa ja teimme pyörälenkin, tällä kertaa pohjoiseen päin. Matkalla tutustuimme Olskerin pyöreään kirkkoon. Kävimme Allingessa, jossa olemme joskus aiemmin olleet ja samalla piipahdimme Tejnissa. Tämän päivän pyöräreissun pituudeksi tuli 40 km. Auringonpaistetta oli joka päivä, joskin keskiviikon lämpötila oli "vain" noin 20 astetta. Keskiviikkoa vasten yöllä heräsimme lyhyeen, mutta rapeaan sadekuuroon. Muuten ei sadetta ole tänä kesänä ollut juuri lainkaan, viimeksi Nynäshamnissa pieni sadekuuro ja koko matkan ainut varsinainen sadepäivä oli Bullandössä 12.6. |
 Olskerin pyöreä kirkko. Vastaavia on Bornholmilla kolme muutakin |
|
Torstaina vaihtui kesäkuu heinäkuuksi ja me vaihdoimme Tanskan maan Ruotsiin. Aamulla minäkin nousin ylös, kun teimme lähtöä jo klo 5.50 (mutta menin purjeet nostettuamme takaisin nukkumaan). Vieressämme oli ruotsalaisvene, jolle ei ollut omaa pohja-ankkuria, vaan se oli meissä kiinni. Olimme jo edellisenä iltana varoitelleet heitä, että tulemme lähtemään aikaisin ja nyt koputettuamme heidän veneensä kanteen isäntä nousi vikkelästi ylös ja pääsimme lähtemään suunnitelmamme mukaan. Aamun lämpötila oli vain 12 astetta, mutta nopeasti ilma lämpeni merelläkin lähelle 20 astetta ja aurinko paistoi. Tuuli oli lännestä/lounaasta ja sitä oli noin 8 m/s. Meillä oli täysi isopurje, mutta keulapurjetta välillä pienensimme, välillä otimme kokonaan auki. Aallokko oli jonkin verran keikuttelevaa. Matka eteni joutuisasti koko ajan yli 6 solmun nopeudella ja ensimmäinen mahdollinen määränpäämme, Utklippan, saavutettiin jo klo 14.10. Emme halunneet kuitenkaan jättää hyvää tuulta käyttämättä ja päätimme jatkaa suoraan Kalmariin, varsinkin kun perjantaiksi oli luvattu heikkoa tuulta. |
 Gudhjemin sisäänajo. Kuvattu aamulla pois lähtiessämme. Kovalla kelillä sisään tullessa on tarpeen tietää, mihin tulee, sillä sisääntulo on ahdas kovalla kelillä. |
Kalmarsundiin päästyämme meri tasoittui ja illan mittaan tuulikin alkoi hiipua. Viimeiset pari tuntia ajoimmekin koneella. Kalmaria lähestyessämme aurinko laski ja pimeä alkoi tulla. Pohdimmekin, että olemme tainneet etelästä päin saapua Kalmariin useammin pimeässä kuin valoisassa. Klo 23.20 olimme kiinnittyneet laituriin (ja ottaneet taas poijuhaan käyttöön) ja taivalta oli takana melko tarkasti 100 mailia. Lippua laskiessani huomasin vähän nolon jutun: emme olleet muistaneet vaihtaa Tanskan kohteliaisuuslippua Ruotsin lippuun, toivottavasti kukaan ei ollut ehtinyt sitä huomata.
Perjantain 2.7. vietimme Kalmarissa. Minä kiertelin vähän kauppoja, Ari puuhaili enemmän veneellä. Oli jälleen aurinkoinen ja todella hellepäivä, 28 astetta.